Sisäilmaongelma – korvien välissäkö vain?

Mitä työntekijä voi tehdä, jos esimiesten mielestä työntekijä kuvittelee ongelman, kiinteistön omistaja maalaa homeen piiloon, työsuojelun edustaja ei vastaa sähköposteihin tai ota muutoin yhteyttä ja työterveyshuolto myöntää ongelman, mutta sysää vastuun työnantajalle, joka ei asiaa myönnä? Odottaa pahempia oireita vai vaihtaa työpaikkaa?

Huonolle sisäilmalle altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän muun muassa hengitystieinfektioita, nenän tukkoisuutta tai vuotoa, silmien kutinaa, kirvelyä tai ärsytystä, kurkun käheyttä tai kuivuutta, yleisoireina väsymystä ja päänsärkyä ja harvinaisempina oireina kuumeilua sekä lihas- ja nivelkipua. Tyypillisesti tietyssä rakennuksessa oleskeluun liittyy oireilua, mitkä yleensä häviävät melko pian rakennuksesta poistumisen jälkeen. Ongelmia asian hyväksymisessä näyttäisi olevan se, että eri henkilöt voivat oireilla hyvin eri tavalla, ja jotkut eivät oireile ollenkaan. Voisiko olettaa, että työnantaja huolestuisi, jos useampi oire esiintyy samalla henkilöllä? Voisi olettaa, mutta näin ei aina ole.

”Työpaikoilla sisäilma-asioihin liittyviä tehtäviä kuuluu yleensä useille eri toimijoille kuten esimiehille, kiinteistön omistajalle, työsuojelun edustajille sekä työterveyshuollon edustajille.”

Työntekijöille annetaan ohjeeksi, että epäillessään työpaikan sisäilman aiheuttavan oireita, tulee siitä kertoa työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle ja työterveyshuollossa.

Työnantajan tehtävä on selvittää aiheutuvatko oireet työpaikan olosuhteista. Hankala tilanne, jos työnantajan asenne on suurin piirtein: ”Kuvitteletko, että uusi rakennus rakennettaisiin?

Jos oireiden todetaan aiheutuvan työpaikan olosuhteista, on työnantajan selvitettävä sisäilmaongelman syy ja poistettava se. Hankala tilanne, jos työnantajan asenne on kysyä työntekijältä josko ongelma kuitenkin olisi kotona tai korvien välissä.

Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia, että työntekijän terveys ei vaarannu sinä aikana, kun asiaa selvitellään ja korjataan. Hankala tilanne, jos ongelmaa ei myönnetä eikä korvaavia tiloja pystytä tai haluta hankkia.

Vastuu työntekijöiden terveydestä on aina työnantajalla. Hankala tilanne, jos vastuusta ei ole sanktioita ja uusia työntekijöitä on saatavilla pois lähtevien tilalle.

Työnantajalle annetuissa ohjeissa neuvotaan vuokratiloissa toimivia työnantajia sopimaan korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Hankala tilanne, jos työnantaja ja kiinteistön omistaja pyrkivät säästämään rahaa.

Vuokratiloissa toimiessa työnantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville. Hankala tilanne, jos terveysvaaroja ei myönnetä olevan.

Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain terveydenhuollon henkilöstö. Työterveyshuollon tehtävä on siis arvioida millä edellytyksillä työntekijä voi jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat. Hankala tilanne, jos työterveyshuollon henkilöstö toteaa heidän voivan vain kertoa havaituista ongelmista ja ratkaisun olevan työnantajalla, joka toteaa ettei usko ongelmaa olevan. Viestit siis voivat jäädä jonnekin välille, käsittelemättä tai työterveyshuolto jopa vaihtua. Kukaan ei välttämättä seuraa tekeekö työnantaja asialle jotain.

Saija Hyvönen on kirjoittanut muistutuksen kosteusvaurio-olosuhteiden aiheuttamasta terveyshaitasta ja termistöongelmista.

Tärkeää sisäilmaongelmien kanssa on kärsivällisyys, hyvä tahto sekä varsinkin avoin ja eteenpäin vievä viestintä rakennusten kuntotutkimusten ja korjausten onnistumiseksi. Yleensä rakennukset ovat korjattavissa, se vaatii kylläkin osaamista, huolellisuutta ja rahaa.

”Viesti, että ongelma on korvien välissä, on yleensä väärä ja johtaa tuhon tielle.”

Ottaako kukaan oikeasti vastuuta, kun tiedossa ei ole yhtäkään korvausten maksamiseen päättynyttä oikeusjuttua? Lääkäriseura Duodecimin Käypä Hoito -suosituksissa todetaan, ettei syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ole voitu kiistatta todeta. Todisteet heikon sisäilman ja terveysongelmien yhteydestä siis puuttuvat. Vielä ei ole kehitetty laboratorio- tai muita tutkimuksia edes kohtalaisesti yhdistämään kosteus- ja homevauriota hengitystieoireisiin tai sairauksiin. Tieteellisen näytön puute aiheuttaa sen, että korvattavuus ammattitautina tulee kyseeseen vain harvoin.

Kaikki eivät oireile sisäilman vuoksi, eiväthän kaikki sairastu esimerkiksi diabetekseenkaan. Oireet eivät kuitenkaan häviä, vaikka kuinka ehdotettaisiin ongelmien olevan korvien välissä. Ei moni muukaan sairaus. Kalliiksi se kuitenkin tulee, kun ihminen sairastelee koko ajan. Mutta ehkäpä se tulee vähemmän kalliiksi kuin uuden rakentaminen, kun kerran vastuuseen ongelmista ei jouduta kuin ehkä uuden työntekijän rekrytoinnin verran.

Lähteet:

Sisäilmaan liittyvät tehtävät ja vastuut työpaikalla


https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto/sisailma

"Tiedelehti" Hesarin sunnuntain jutun jälkeen minulle tulleiden useiden yhteydenottojen jälkeen katson jälleen…

Gepostet von Saija Hyvönen am Mittwoch, 29. Mai 2019

http://www.fcg.fi/fin/ajankohtaista/blogit/rakennusterveysblogi/2016/09/homeongelma-talossa-vai-paassa-1/
https://yle.fi/uutiset/3-10777892
https://www.kaypahoito.fi/hoi50111